Valvontasuunnitelma

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

 

SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia)

 

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) 2

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) 2

3 RISKINHALLINTA (4.1.3) 3

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) 4

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) 5

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi 5

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma. 5

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §) 5

4.2.2 Asiakkaan kohtelu. 6

4.2.3 Asiakkaan osallisuus. 7

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva. 7

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) 7

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta. 7

4.3.2 Ravitsemus. 9

4.3.3 Hygieniakäytännöt 10

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito. 11

4.3.5 Lääkehoito. 11

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa. 11

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) 12

4.4.1 Henkilöstö. 12

4.4.2 Toimitilat 14

4.4.3 Teknologiset ratkaisut 14

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 15

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) 15

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA. 16

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5) 16

11 LÄHTEET. 17

TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE.. 17

 

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

 

Palveluntuottaja

 

Yksityinen palvelujentuottaja

Nimi: Annavalo Oy

 

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2732844-4

 

 

 

Kunnan nimi: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

 

Kuntayhtymän nimi: Etelä-Suomi

 

Sote -alueen nimi: Uudenmaan lääni

 

Toimintayksikön nimi

Ei ole toimintayksikköä, vaan kotisiivouspalvelu suoritetaan asiakkaan kotona. Annavalo tuottaa kotipalvelun tukipalvelua.

 

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen

 

 

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä

Ikäihmiset, arviolta 30 uutta asiakasta / vuosi

 

Toimintayksikön katuosoite

Ei ole toimintayksikköä. Yrityksen osoite: Rekipellontie 2, katutaso

 

Postinumero

00940

 

Postitoimipaikka

Helsinki

 

Toimintayksikön vastaava esimies

Hallituksen puheenjohtaja Anna Seppänen

 

Puhelin

040 5448285

 

Sähköposti

info@annavalo.fi

 

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

 

 

Palvelu, johon lupa on myönnetty

 

 

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

 

 

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

 

 

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat
 

 

 

 

 2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

 

Toiminta-ajatus

 

Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin.

 

Mikä on yksikön toiminta-ajatus?

 

Yrityksen toiminta-ajatus: tuoda apua kotona asumiseen.

 

Arvot ja toimintaperiaatteet

 

Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne.

 

Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa.

 

Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet?

 

Yrityksen arvot: Haluamme antaa asiakkaille aikaa ja turvaa huolehtimalla heistä ja heidän kodeista kokonaisvaltaisesti. Tarjoamme ekologista siivousta käyttämällä puhdistuksessa kotimaisia Ole Hyvä Luonnontuotteita.

 

 

 

 3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

 

Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia?

 

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

 

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.

 

Riskinhallinnan työnjako

 

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

 

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

 

Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Siivous tehdään ammattilaisvälineillä ja ekologisilla Ole Hyvä luonnontuotteen puhdistusaineilla. Hygieniasyistä käytämme siivouksessa asiakkaan omaa pölynimuria ja kylpyhuoneen lattialastaa. Ergonomia on siivousammattilaisten hallussa. Työntekijät ovat joko kantasuomalaisia tai heillä on sujuva suomenkielentaito.

 

 

Riskien tunnistaminen

 

Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.

 

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?

Kodinhoitosuunnitelmaan kirjataan epäkohdat yms riskit, suunnitelmaa päivitetään aina kun esille tulee epäkohta

 

Riskien käsitteleminen

 

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.

 

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?

Keskustelemalla. Kirjataan suunnitelmaa

 

Korjaavat toimenpiteet

 

Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

 

Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?

 

Asiakkaan kotona haittatapahtumissa: Työntekijät ovat vastuuvakuutettuja. Jos jotain siivotessa rikkoutuu, niin ne luonnollisesti korvataan.

 

Muutoksista tiedottaminen

 

Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille?

 

Palavereissa suullisesti ja tiedotteissa, asiakaskirjeissä ja uutiskirjeissä kirjallisesti.

 

 

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

 

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.

 

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

Anna Seppänen

 

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Anna Seppänen info@annavalo.fi 0405448285

 

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

 

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

 

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

 

Vuosittain suunnitelma päivitetään ja siitä vastaa yrityksen perustaja ja tekijä Anna Seppänen

 

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

 

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

 

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?

Yrityksen toimistossa: Rekipellontie 2, katutaso, 00940 Helsinki

Yrityksen kotisivuilla välilehdellä Meistä

 

 

 

 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi

 

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

 

Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?

 

Läheisten kanssa keskustellaan, jos tilaajana on lähiomainen. Muuten asiakkaan kanssa suoraan. Kartoituskäynnillä kartoitetaan kodin siisteystaso ja asiakkaan kunto, ikä sekä sairaudet. Tämän pohjalta laadintaan siivouksen palvelusopimus.

 

Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?

 

Asiakkaiden ja omaisten toiveet otetaan luonnollisesti huomioon siivousta suunniteltaessa. Kaikki siivoustehtävät läpikäydään tarkasti asiakkaan ja/tai omaisen kanssa sekä kirjataan asiakaskohtaiseen siivouksen palvelusopimukseen.

 

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

 

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.

 

Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvonnan keskeisiä sovittavia asioita.

Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

 

Emme tarjoa hoitoa, emmekä kuntoutusta. Kodin siivouksesta laaditaan palvelusopimus.

 

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?

 

Henkilökunta on perehdytetty noudattamaan asiakaskohtaista palvelusopimussuunnitelmaa sekä perusteellista ylläpitosiivousohjelmaa.

 

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)

 

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.

 

Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

 

Ei ole hoitoa eikä kasvatusta.

 

4.2.2 Asiakkaan kohtelu

 

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

 

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?

 

Asiakkaalla on täysi määräämisoikeus kaikkeen mitä heidän kotona siivouspalvelun suhteen tehdään.

 

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

 

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa.

 

Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakastietoihin.

 

Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?

 

Ei ole rajoituksia. Ei ole yksikköä.

 

Pohdittavaksi:

– Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.)

 

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa.

 

Asiakkaan asiallinen kohtelu

 

Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

 

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?

 

Asiakasta arvostetaan ja palvellaan tiedolla ja taidolla. Epäasiallisuuksiin puututaan heti ja käydään keskustelut, joihin osallistuu kaikki tahot.

 

Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?

 

Käydään keskustelu ja laaditaan keskustelun pohjalta muistio.

 

4.2.3 Asiakkaan osallisuus

 

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

 

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

 

Palautteen kerääminen

 

Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään?

 

Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti: suullisesti jokaisella käyntikerralla ja kirjallisesti vuosittain.

 

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

 

Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?

 

Palvelusopimusta päivitetään asiakaspalautteen myötä. Kehitetään palvelua kirjallisissa asiakaskyselyissä toivottuun suuntaan.

 

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

 

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

a) Muistutuksen vastaanottaja

Anna Seppänen

 

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

 

 

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

 

 

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?

Kirjataan vastaanotetuksi, käsitellään ja vastataan.

 

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle

Yksi viikko muistutuksen vastaanottamisesta.

 

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

 

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

 

a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Ei hoideta asiakasta. Asiakkaan hyvinvointia edistetään kodin puhtauden avulla.

 

b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

Ei järjestetä liikunta- tai harrastustoimintaa

 

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

 

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

 

Ei kuntouteta asiakkaita. Seurataan siivouksen lomassa asiakkaan vointia ja keskustellaan.

 

4.3.2 Ravitsemus

 

Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?

 

Ei huolehdita ravitsemuksesta.

 

4.3.3 Hygieniakäytännöt

 

Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoi- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.

 

Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?

 

Ei ole yksikköä.

 

Hygieniakäytännöistä suositellaan laadittavaksi yksikön oma ohje.

1.    AnnaValo Oy

Myrkytöntä, ekologista ja turvallista kotisiivousta.

1.1    Siivousaineet

Perussiivouksessa ekologiset kotimaiset Ole Hyvä Luonnontuotteet.

Ole Hyvä tuotteet on valmistettu Suomessa kasvisperäisistä raaka-aineista ja ne hajoavat luontoon täydellisesti ja nopeasti. Tuotteet ovat eläinkokeettomia ja vegaaneja. Pesuaineet eivät sisällä entsyymejä, klooria, fosfaattia tai zeoliittia ja ne on valmistettu yleisimpien ekopesuainestandardien mukaisesti.

1.2    Eritetahradesinfektio

Eritetahrat poistetaan kertakäyttöliinoilla ja suoja-pussitetaan. Suojapussitetut kertakäyttöliinat viedään sekajätteisiin. Puhdistukseen käytetään bakteereja ja sieni-itiöitä tuhoavia aineita.

1.3    WC-tilan siivous, olohuoneen siivous, keittiön siivous

Suojakäsineiden käyttö saniteettitilojen ja keittiön siivouksessa sekä muissa kosteiden tilojen siivouksissa

1.4    Henkilökortti, työvaatteet ja henkilökohtaiset suojaimet
(suojakäsineet)

Työntekijöillä on yrityksen logolla ja työntekijän nimellä varustetut ID-kortit. Työntekijöillä on yrityksen keltaiset työtakit, keltaiset tai valkoiset T-paidat. Työntekijöillä on käytössä pestäviä- ja kertakäyttöisiä työkäsineitä. Tarvittaessa puolivisiirit hengityssuojina sekä kenkäsuojat.

1.5    Käyttäytyminen työpaikalla ja asiakaspalvelu

Työntekijät käyttäytyvät kohteliaasti ja huomaavaisesti kollegoita ja asiakkaita kohtaan.

1.6    Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus

Työntekijät ovat vaitiolovelvollisia asiakkaan ja palvelukohteen kaikista yksityisistä asioista.

1.7    Avaimet (esim. asiakkaiden avainten säilytys)

Avainten vastaanotto- ja palautuskuittaus. Avaimet säilytetään lukitussa kaapissa.

1.8    Vahingot tai poikkeavat tilanteet

Yritys on vakuuttanut työntekijät vastuuvakuutuksella. Poikkeavista tilanteista raportoidaan kirjallisesti.

2.    Työturvallisuus

Yrityksessä noudatetaan työturvallisuuslakia. Työntekijät opastetaan ja ohjeistetaan työturvallisuusasioihin.

2.1    Kosketusvarotoimet, pisaratartunta (esim. Noro-epidemia, MRSA-,
VRE)

Suojakäsineet, siivousliinat suoja-pussitetaan ja hävitetään tai pestään vähintään 60 asteessa. Desinfiointiaineita käytetään käsien ja pintojen puhdistukseen.

2.2    Turvallisuus siivouskoneiden (pölynimuri), välineiden ja aineiden
käytössä

Kemikaalia sisältävät pesuaineita käsitellään vain suojakäsineitä käyttämällä. Tarvittaessa tutustutaan siivouskoneiden käyttöohjeisiin.

2.3    Henkilösuojaimet (suojakäsineet, visiirit, maskit)

Kertakäyttökäsineet, muoviset puhdistettavat puolivisiirit ja/tai kertakäyttömaskit.

 

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito

 

Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden suun terveydenhoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta.

 

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

Ei ole yksikköä.

 

b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

Ei ole yksikköä.

 

c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

Ei ole yksikköä.

 

4.3.5 Lääkehoito

 

Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito – oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.

 

Pitäisikö tässä olla lääkehoidon koulutustasoon ja täydennyskoulutukseen liittyvää asiaa.

 

a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

Ei ole yksikköä.

 

 

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

Ei ole yksikköä.

 

 

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

 

Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Myös lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä.

 

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?

Informoimalla kirjallisesti. Kanavat: sähköposti, kirjeposti.

 

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

 

Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?

Vaaditaan alihankintaa hoitavalta yritykseltä omavalvontasuunnitelmaa.

 

 

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

 

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.

 

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?

Ei ole yksikköä.

 

 

4.4.1 Henkilöstö

 

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

 

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.

 

Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

 

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?

Ei ole yksikköä.

 

 

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?

Ei ole yksikköä.

 

 

 

c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

Työmäärää pidetään kohtuudessa. Työterveyshuolto on apuna tarvittaessa.

 

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

 

Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille.

 

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?

Ei ole yksikköä.

 

 

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

Haastatteluiden ja työtodistusten perusteella. Suosittelijoihin ollaan yhteydessä. Perusteelliseen perehdytykseen panostetaan, jolloin myös tutustutaan työntekijään. Uusi työntekijä toimii työparina perehdyttäjän kanssa riittävän pitkän ajan.

 

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

 

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.

 

Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittava toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

 

Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menettelyssä, se otetaan välittömästi siellä työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.

 

a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen.

Ei ole yksikköä. Asiakastyössä perehdytyksestä vastaa kokenein työntekijä. Tehdään parityönä riittävän pitkä aika, jotta uusi työntekijä oppii työtehtävät.

 

b)     Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön omavalvonnassa (katso riskinhallinta).

 

Henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen kaikki asiakaspalveluun liittyvät epäkohdat. Esimies hoitaa asian valvonnan ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tiedot dokumentoidaan.

 

c) Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään?

Yrityksen perustaja Anna Seppänen hoitaa siivouksen täydennyskoulutukset.

 

4.4.2 Toimitilat

 

Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää.

 

Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi:

 

– Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät?

– Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen

– Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa.

 

Tilojen käytön periaatteet

Ei ole yksikköä

 

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?

Ei ole yksikköä

 

4.4.3 Teknologiset ratkaisut

 

Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä.

Ei ole yksikköä. Ei ole turvalaitteita.

 

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?

Ei ole yksikköä. Ei ole turvalaitteita.

 

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot?

 

Ei ole yksikköä. Ei ole turvalaitteita.

 

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

 

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.

 

Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24–26 §). Organisaation on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Ammattimaisella käyttäjällä tarkoitetaan …

 

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?

 

Emme hoida terveydenhuoltoa.

 

Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

 

 

 

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

 

 

 

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

 

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mitä asiakasta koskevia tietoja paleluntuottaja rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.

 

Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.

 

Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

 

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.

 

Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.

 

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

Asiakkaan kodinhoitosuunnitelmat säilytetään yrityksen tiloissa. Potilastietoja ei kirjata suunnitelmaan.

 

 

b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?

Yrityksen omistajat käsittelevät asiakkaiden henkilötietoja ja kouluttautuvat. Omistajat täydennyskouluttavat työntekijät.

 

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?

Tietosuojaseloste on nähtävissä kotisivuilla Uutiset välilehdellä.

 

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Anna Seppänen 040 5448285 info@annavalo.fi

 

 

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.

 

Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.

 

Ei ole yksikköä.

 

 

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Paikka ja päiväys

Helsinki 19.9.2024

 

Allekirjoitus

Anna Seppänen

 

 

 

 

 

11 LÄHTEET

 

LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA:

 

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.

http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf

STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112106/URN%3aNBN%3afi-fe201504226148.pdf?sequence=1

 

STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus

https://www.thl.fi/documents/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471a-8293-5606b41536a7

 

STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1

 

STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus

https://www.thl.fi/documents/10542/471223/asumispalveluiden%20laatusuositus.pdf

 

 

Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle

http://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuolto-organisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimiseksi.pdf

Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:

Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030

 

Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:

Valviran määräys 4/2010: https://www.valvira.fi/-/maarays-4-2010-terveydenhuollon-laitteesta-ja-tarvikkeesta-tehtava-ammattimaisen-kayttajan-vaaratilanneilmoitus

 

Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn

Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html

Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/

Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)

 

Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Lastensuojelun_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/e8b14a48-fc78-4ac4-b9ca-4dd6a85a789b

 

Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Toimeentulotuen_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/d4fbb1b8-7540-425c-8b71-960a9dc2f005

 

 

 TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE

 

Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tuli voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ohjaavat tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.

Töitä ammattitaitoiselle kotisiivoojalle

EDIT: 1.8.2024 Työpaikka on täytetty. Kiitos kaikille hakijoiille.

Olemme kasvava kotisiivousalan perheyritys ja palkkaamme uuden kotisiivoojan viimeistään syksyllä 1.9.2024 alkaen.

Työpäivät ovat arkisin ma-pe ja siivoustyö tehdään klo 10 – 15 välillä.

Työ on alussa osa-aikaista, ja myöhemmin on mahdollista saada lisätunteja.

Edellytämme hakijalta ennen kaikkea siivousalan työkokemusta ja hyvää suomenkielentaitoa.

Tarjoamme vakituisen asiakaskunnan, ja kuljetukset yrityksen autolla asiakaskohteisiin.

Tuntipalkka kokemuksen mukaan on 12,5 – 14,5 euroa/h. Lisäksi maksamme tuntipalkan päälle +9% lomakorvauksen.

Meillä siivoustyöt tehdään pari- ja tiimtyönä, ja perehdytämme uudet työntekijät perusteellisesti.

Annavalon tekijöitä yhdistää halu tehdä puhdasta siivousjälkeä, positiivinen asenne ja arvostus omaa työtä kohtaan. Työtä teemme iloisin mielin ja asiakasystävällisellä otteella. Työyhteisössämme on avoin ja kannustava ilmapiiri. Olemme työntekijötä arvosta työnantaja ja tarjoamme kotisiivoojille kunnon tuntipalkan.

Työpaikkahakemuksen voit jättää tästä. Kiitos!

Ikkunanpesuja syksyllä

Tuliko kesällä pestyä ikkunoita vai kaipaavatko ne vielä pesuja?

Jos tarvitset apua, niin voit tilata Annavalolta ikkunoiden ja parvekelasien pesut.

Meiltä ammattitaitoista ja luotettavaa ikkunanpesua kohtuuhinnalla.

Suoritamme ikkunan- ja parvekelasien pesuja vielä syksyn aikana.

Ikkunanpesun tuntihintamme esim. ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt:

  •  45,00 € / henkilötyötunti (alv 0% palvelu)

Palveluhintamme oikeuttavat hakemaan Verohallinnolta 60% kotitalousvähennyksen.

Tuntihinta sisältää kaiken, mm. puhdistusaineet, pesimet, lastat, jatkovarret, avaajat ja ikkunaliinat.

Tervetuloa tilaamaan meiltä sähkyvät ikkunat!

Lisätietoja Ikkunanpesu

Tilaus ja tarjouspyyntö Kiitos, voit jättää tilauksen!

 

Puhtaat ikkunat saavat asunnon säihkymään

Ikkunanpesut ovat alkaneet

Kevät on jo ovella ja valon määrä lisääntynyt. Näyttävätkö ikkunat likaisilta. Kaipaavatko ne kenties pesua ja puhdistusta.

Tarvitsetko siihen ammattilaisen apua? Meiltä voit tilata ammattitaitoista ja luotettavaa ikkunanpesua kohtuuhinnalla.

Ikkunanpesun tuntihintamme esim. ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt:

  •  45,00 € / henkilötyötunti (alv 0% palvelu)

Palveluhintamme oikeuttavat hakemaan Verohallinnolta 60% kotitalousvähennyksen.

Tuntihinta sisältää kaiken, ja tuomme mukana tarvittavat välineet mm. puhdistusaineet, pesimet, lastat, jatkovarret, avaajat ja ikkunaliinat.

Tervetuloa tilaamaan meiltä sähkyvät ikkunat!

Lisätietoja Ikkunanpesu

Tilaus ja tarjouspyyntö Kiitos, voit jättää tilauksen!

Tarjolla työtä kotisiivoojalle

Päivitys 9.1.2023: Työpaikka on täytetty. Kiitos kaikille työpaikasta kiinnostuneille hakijoille.

Etsimme luotettavaa kotisiivoojaa osa-aikaiseen siivoustyöhön.

Palvelutyö tehdään vakituisille sopimusasiakkaillemme ja vain satunnaisesti on kertasiivouksia .

Siivoustyöt tehdään turvallisesti parityönä, ja kokoeneempi työpari on aina uuden siivoojan mukana kentällä.

Työtunnit viikossa noin 20h. Työpäivät ovat ma – pe. Työaika sijoittuu pääsääntöisesti klo 10 – 15 väliseen aikaan. Toiminta-alue on Helsinki ja Itä-Vantaa.

Kotisiivous on vuorovaikutteista asiakaspalvelutyötä. Tämän vuoksi työntekijöillämme tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot ja suomen kielen taito.

Toivomme sinulta :
1. siivousalan kokemusta (toivottavaa, ei välttämätön)
2. ajokorttia (toivottavaa, ei välttämätön)
3. asiakasystävällistä palvelutaitoa
4. suomen kielen taitoa
5. kohtalaista fyysistä kuntoa

Tarjoamme sinulle:
1. perusteellisen perehdytyksen
2. työparin tuen
3. kilpailukykyisen palkan
4. mahdollisuuden vaikuttaa työmäärään
5. siivoustyön turvallisilla kasvisperäisillä pesuaineilla

Annavalon tekijöitä yhdistää positiivinen asenne ja arvostus siivoustyötä kohtaan. Työtä teemme iloisin mielin ja asiakasystävällisellä otteella. Työyhteisössämme on avoin ja kannustava ilmapiiri. Olemme välittävä työnantaja ja kuuntelemme työntekijöitä herkällä korvalla.

Jos sinusta tuntuu, että tämä työ kutsuu sinua, niin voit jättää vapaamuotoisen hakemuksen Työtä tarjolla